Sisällysluettelo
Suomen rekisterikilvet: Historia, värit ja säännöt
Rekisterikilvet ovat moottoriajoneuvoissa pakollisia tunnistekilpiä, joita käytetään kunkin ajoneuvon yksilöintiin. Tavalliset henkilöautoissa käytettävät rekisterikilvet ovat Suomessa valkopohjaisia ja niissä on kuuden merkin sarja, joista kolme on kirjaimia ja kolme numeroita.
Aiemmin myös Suomessa on ollut käytössä erilaisia rekisterikilpiä ja niiden sisältämät tiedot ja värit ovat muuttuneet aikojen saatossa. Lue lisää tästä AUTODOCin artikkelista!
Yleistä Suomen rekisterikilvistä
Rekisterikilvet ovat metallilevyjä, joihin on kirjoitettu ajoneuvon tunnistamiseen tarkoitettu kirjain- ja numerosarja eli rekisteritunnus. Rekisterikilpiä käytetään moottoriajoneuvoissa kuten henkilöautoissa, hyötyajoneuvoissa, moottoripyörissä ja mopoissa. Eri maissa on käytössä erilaisia ja eripituisia rekisteritunnuksia, mutta Suomessa nykyaikaiset henkilöautojen rekisteritunnukset sisältävät kuusi merkkiä: kolme kirjainta ja kolme numeroa (aina tässä järjestyksessä). Näiden välissä on väliviiva. Rekisterikilpiä on olemassa erivärisiä, mistä voit lukea lisää alempana. Henkilöautossa rekisterikilvet on sekä edessä että takana, ne ovat usein kiinni rekisterikilven kehyksessä ja niillä on valo, joka helpottaa rekisterinumeron havaitsemista pimeällä.
Suomessa ajoneuvot rekisteröidään Traficomin asiointipalvelun kautta. Siellä voidaan suorittaa ensirekisteröinti (liikennekäyttöönotto) ja käytöstä poistaminen (liikennekäytöstäpoisto) sekä tehdä muutoksia rekisteröintitietoihin esimerkiksi omistajanvaihdoksen myötä. Uudessa autossa rekisterikilvet ovat jo valmiina. Jos rekisterikilpi on kadonnut, uutta ei tilata Traficomilta vaan rekisteröintejä tekevältä katsastuspisteeltä.
Rekisterikilpien historia Suomessa
Ulkomailla ensimmäisten rekisterikilpien käyttö alkoi 1800-luvun lopussa. 1900-luvun alkupuolella niitä alkoi ilmestyä myös Suomeen – aluksi kaupunkeihin ja myöhemmin myös muualle maahan. Aluksi kilvet olivat valkopohjaisia, sitten mustapohjaisia ja sitten jälleen valkopohjaisia. Moottoriajoneuvoja oli vielä 1900-luvun alussa ja puolivälissä huomattavasti nykyistä vähemmän, joten myös rekisteritunnukset olivat nykyistä lyhyempiä. 1970-luvun alkuun asti rekisteritunnuksen ensimmäinen merkki kertoi, mihin lääniin ajoneuvo oli rekisteröity eli tuolloin rekisteritunnusta oli muutettava, jos muutti eri lääniin.
Nykyisiä valkopohjaisia rekisterikilpiä, joissa on kolme mustaa kirjainta, väliviiva ja kolme mustaa numeroa, on käytetty 1970-luvun alusta alkaen. Käytössä on edelleen sama kirjaintyyppi, joka otettiin käyttöön jo lähes 90 vuotta sitten. Viime vuosikymmenien ajan Suomen rekisterikilvet ovat pysyneet lähes muuttumattomina, joskin vuodesta 2001 alkaen rekisterikilpien vasempaan reunaan on merkitty EU-symboli sinisellä pohjalla ja sen alle Suomen maatunnus FI. Vastaavia käytetään eri EU-maissa ja ne helpottavat auton tunnistamista ulkomailla liikuttaessa.
Ahvenanmaan maakunnassa käytetään erilaisia rekisterikilpiä kuin Manner-Suomessa. Myös ne ovat valkopohjaisia ja kuusimerkkisiä, mutta kirjainten ja numeroiden välillä oleva väliviiva puuttuu, merkit ja reunat ovat sinisiä ja rekisteritunnuksen yllä on teksti Åland (Ahvenanmaa) sekä maakunnan vaakuna ja lippu.
Rekisterikilvet ja laki
Ajoneuvojen rekisteröintiä ja rekisterikilpiä säätelee asetus ajoneuvojen rekisteröinnistä (1598/1995). Erityisesti asetuksen 10 luku käsittelee rekisterikilpiä, mutta myös 11, 12 ja 13 luku käsittelevät ajoneuvon rekisteröintiä. 10 luvun 33 §:n mukaan autoihin ja moottorikelkkoihin annetaan kaksi rekisterikilpeä ja muihin ajoneuvoihin yksi (poikkeuksia on olemassa). 34 pykälässä määritetään, mihin ja miten kilvet tulee asentaa ajoneuvosta riippuen, mikä niiden asennon on oltava ja miten auton rekisterikilven kiinnitys tapahtuu. Lain mukaan ajoneuvoon ei saa kiinnittää muuta kuin rekisterikilvet eikä niitä saa muokata itse. Niiden tulee olla helposti luettavissa ja kilpeä ei saa leikata, taittaa tai peittää. Kirjain- ja numeroyhdistelmien on oltava selvästi havainnoitavia. Jos rekisterikilpi katoaa, varastetaan tai turmeltuu, sovelletaan asetuksen 35 pykälää.
Asetuksen 36 § koskee itse rekisterikilpien ominaisuuksia. Siinä säädetään rekisterikilven pohjaväri (valkoinen) ja kirjainten väri (musta) ja lukumäärä. Kilvissä on poikkeuksia mm. museoautojen, diplomaattien ja tasavallan presidentin käytössä olevien autojen ja siirtokilvissä olevien autojen osalta. Asetuksen 37 § on omistettu kokonaan kansallistunnukselle eli rekisterikilven vasemmassa laidassa olevalle EU- ja maatunnukselle.
Laki säätelee myös Suomeen tuotavien ja Suomesta vietävien autojen rekisteröintiä ja kilpiä. Jos siis olet ostamassa autoa ulkomailta tai myymässä autoa ulkomaille, tutustu Finlexin verkkosivustoon.
Rekisterikilpien värit
Olet ehkä nähnyt ainakin ulkomailla erivärisiä rekisterikilpiä – ehkä myös Suomessa. Kerromme nyt, mitä eri rekisterikilpien värit voivat tarkoittaa.
- Valkoinen rekisterikilpi. Tämä on Suomessa käytettävä vakiokilpi. Kirjaisimet ja kilven reunat ovat mustat. Myös Ahvenanmaalla käytetään valkopohjaisia rekisterikilpiä, mutta niissä kirjaisimet ja reunat ovat siniset.
- Musta rekisterikilpi. Suomessa käytettiin aikoinaan mustapohjaisia rekisterikilpiä, joissa tekstit olivat valkoisella. Mustapohjaisia kilpiä ei myönnetä enää paitsi jos kyseessä on museoauto tai perävaunu joka on otettu käyttöön vuonna 1972 tai aiemmin, moottoripyörä joka on otettu käyttöön vuonna 1973 tai aiemmin tai ulkomailta tuotu ajoneuvo joka on otettu käyttöön vuonna 1971 tai aiemmin.
- Punainen rekisterikilpi. Suomessa ei käytetä punaisia rekisterikilpiä. Näitä käytetään joissain muissa maissa, esimerkiksi Venäjällä diplomaattiautoissa. Myös Tanskassa rekisterikilpien reunat ovat punaiset.
- Punavalkoinen rekisterikilpi. Valkopohjaiset kilvet, joissa teksti on punaisella, ovat ns. tullikilpiä. Niissä on kaksi väliviivaa. Myös autojen ja moottoripyörien vientikilvissä on punainen oikea reuna, mutta näissä tekstit ovat mustat ja väliviivoja on vain yksi.
- Sininen rekisterikilpi. Suomessa sinipohjaisia ovat ainoastaan diplomaattikilvet eli ns. CD-kilvet. Kirjaisimet ovat niissä valkoiset. Joissain muissa maissa käytetään sinisiä rekisterikilpiä.
- Vihreä rekisterikilpi. Vihreitä rekisterikilpiä ei käytetä Suomessa. Joissain maissa tiettyjen hyötyajoneuvojen kilvet voivat olla vihreitä (esim. Norja). Saattaa olla, että vihreät kilvet alkavat yleistyä, sillä joissain maissa on tehty aloitteita sähköajoneuvojen kilpien muuttamisesta vihreiksi.
- Keltainen rekisterikilpi. Keltaisia rekisterikilpiä ei käytetä Suomessa, mutta monissa muissa maissa ne ovat käytössä joko etukilpenä, takakilpenä tai molempina kilpinä. Keltaiset rekisterikilvet ovat käytössä Alankomaissa ja Luxemburgissa kaikissa ajoneuvoissa, Tanskassa ja Unkarissa hyötyajoneuvoissa ja Kreikassa, Kyproksella, Latviassa ja Ruotsissa takseissa.
- Oranssi rekisterikilpi. Oranssipohjaisia rekisterikilpiä voidaan käyttää moottorikelkoissa, traktoreissa ja moottorityökoneissa.
- Ruskea rekisterikilpi. Vanhoissa armeijan autoissa käytettiin vaaleanruskeita rekisterikilpiä, joissa merkit olivat mustat. Enää näitä ei käytetä.
Usein kysyttyä rekisterikilvistä
Vastaamme nyt muutamiin usein kysyttyihin kysymyksiin rekisterikilpiin liittyen.
- Mitkä ovat rekisterikilpisäännöt? Rekisterikilpien ominaisuuksia ja käyttöä koskevat säännöt on määritelty laissa. Voit lukea lisää ylempää tai Finlexin verkkosivustolta.
- Mitkä ovat rekisterikilven mitat? Rekisterikilpiä on olemassa erikokoisia, sillä ajoneuvon tyypistä ja mallista riippuen kilven paikat ovat erikokoisia. Tavanomainen henkilöauton matala EU-kilpi on kooltaan 118 x 442 millimetriä, korkea EU-kilpi taas 200 x 256 millimetriä. Ilman EU-tunnusta pitkän kilven koko on 118 x 397 millimetriä, lyhyen 112 x 300 millimetriä. Moottoripyörissä, museoajoneuvoissa, perävaunuissa ja hyötyajoneuvoissa sekä muissa ajoneuvoissa kilvet voivat olla erikokoisia; voit tarkistaa sallitut mitat Traficomin verkkosivustolta.
- Miten rekisterikilpeen saa haluamansa kirjain- tai numeroyhdistelmän? Jos haluat rekisterikilpeen oman kirjain- ja numeroyhdistelmän, sinun on haettava erityistunnusta. Päätös erikoistunnuksen myöntämisestä maksaa Traficomin vuoden 2022 hinnaston mukaan 850 euroa. Huomioi, että myös erikoistunnusten on noudatettava rekisteritunnuksiin liittyviä sääntöjä.
- Onko rekisterikilpi pakollinen edessä? Riippuu ajoneuvosta. Autoissa rekisterikilvet on oltava sekä edessä että takana. Traktoreissa ja työkoneissa kilpi riittää myös yksi edessä tai takana oleva kilpi. Moottorikelkassa kilpien on oltava sivuilla.
- Mikä on väliaikainen rekisterikilpi? Väliaikainen rekisterikilpi on kilpi, jota käytetään tilapäisesti silloin, kun varsinainen kilpi on kadonnut, varastettu tai turmeltunut. Tällainen kilpi on tilattava erikseen ja alkuperäisen kilven kohtalolle tulee antaa selitys kirjallisesti. Väliaikaista kilpeä saa käyttää enintään kuukauden.
Yhteenveto
- Suomessa rekisterikilvet alkoivat yleistyä jo 1900-luvun alkupuolella. Nykymallisia valkopohjaisia ja mustakirjaimisia kilpiä on käytetty jo 1970-luvun alusta alkaen.
- On olemassa erivärisiä rekisterikilpiä. Suomessa käytetään lähinnä valkopohjaisia kilpiä, mutta museoautoissa kilvet voivat olla vanhanmalliset eli mustapohjaiset ja valkokirjaimiset. Diplomaattiautoissa kilvet ovat siniset. Muissa maissa voidaan käyttää esim. kelta- ja vihreäpohjaisia kilpiä.
- Jos tarvitset uuden rekisterikilven kehyksen tai LED rekisterikilven valo, voit tilata nämä kätevästi AUTODOC-verkkokaupasta. Käyttäjätilin luominen käy käden käänteessä!
Suosituimmat aiheeseen liittyvät tuotteet: